Museo- ja muistomerkkireitti


Aallon patteriston muistokivi

Ilmajokiset tykkimiehet olivat sekä talvi- että jatkosodassa saman komentajan alaisuudessa. Everstiluutnantti P.G. Aalto toimi ennen sotia vuodesta 1933 Ilmajoen suojeluskunnan aluepäällikkönä ja saavutti jo tuolloin alaistensa täyden arvonannon ja luottamuksen. Talvisodan raskaat torjuntataistelut käytiin Kiviniemessä ja Vuosalmella. Talvisodassa patteristoon kuului myös kurikkalaisia tykkimiehiä.

Jatkosodassa patteristo koostui yksinomaan ilmajokisista tykkimiehistä ja lotista. Jatkosotavuosien aikana patteristo joutui taistelemaan taukoamatta etulinjassa. Aallon patteristo eteni jatkosodan hyökkäysvaiheessa Kiteeltä Rauhanlahteen. Se taisteli asemasota- ja torjuntataisteluvaiheissa Karjalan kannaksella Vaskisavotan lohkolla, Siiramäessä sekä Talin seuduilla.

Aallon patteriston muistokivi symbolisoi kevyen kenttätykistön tunnusta, liekehtivää ammusta. Muistokivi on varustettu Aallon patteriston tekstein ja vuosiluvuin. Aallon patteriston perinnetalon nurmikentällä on patteriston viime sodissa käyttämää kolmea tykkikalustoa edustavat tykit.

Näytä Aallon patteriston muistokivi kartalla Takaisin ylös

Alajoen perinnealue

Alajoki – perinnealue on muodostettu Ilmajoen kunnan ja Seinäjoen kaupungin yhteisesti omistamalle n. 5 ha:n alueelle, joka sijaitsee Kyrönjoen varrella ns. Laivanpäänmukan kohdalla Ilmajoen kunnassa.

Alueen tavoitteena on koota Alajoen viljelyalueella 1900 – luvulla vallinnut maanviljelysperinne nykypolven nähtäväksi latoineen, jokisaunoineen, peltosarkoineen, sarkaojineen sekä savikaivoineen. Aluetta viljeltäisiin luonnonmukaisin tavoin, osa kesantona ja luonnonniittynä ja osa alueena, johon vanhat rakennukset ja rakennelmat on sijoitettu.

Vuosien 1997 –2002 aikana alueelle on siirretty kuusi rakennusta ja tehty 150 hengen maakatsomo sekä portaat jokeen maihinnousua varten. Alue antaa yleisölle mahdollisuuden tutustua jokamiehen oikeudella kotiseutuperinteeseen, viettää vapaa-aikaa luontoa lähellä ja tutkia lakeuden kasvistoa ja linnustoa

Näytä Alajoen perinnealue kartalla Takaisin ylös

Alajoki-sauna

Alajoki-sauna ns. Laivanpään mukassa on edustava esimerkki Ilmajoen Alajoen jokisaunakulttuurista, joka on syntynyt samaan aikaan Alajoen suoalueen viljelykseen oton kanssa.
Ensimmäiset jokisaunat rakennettiin 1800-luvun alussa. Koska matkat taloista olivat pitkät (5 – 25 km) ja kulkuyhteydet huonot, voitiin työn ajaksi majoittua jokisaunaan. Rakennusryhmään kuului jokisaunan lisäksi lato ja kesänavetta, jossa lehmät yöpyivät syksyisen laiduntamiskauden aikana. Alajokisauna on yksihuoneinen hirsirakennus, jossa on lautarakenteinen porstua. Ikkunoissa on saranalliset luukut. Jokisaunan takka on oven oikealla puolella. Jokisaunan perällä on makuulava eli komppeli. Ilmajoki-Seuran omistuksessa oleva Alajoki-sauna on rakennettu siirtohirsistä 1950-luvulla. Alueella on myös navetta, heinälato ja näkötorni.

Näytä Alajoki-sauna kartalla Takaisin ylös

Erkki Ala-Könnin muistomerkki

Ilmajokelaissyntyisen Erkki Ala-Könnin (1911-1996) muistomerkki on Ilkan kentän reunalla, kunnantalon läheisyydessä. Ala-Könni keräsi äänitteitä, valokuvia, käsikirjoituksia ja soittimia yli 200 000 tallenteen verran. Hänen elämäntyönsä ei rajoittunut pelkästään kansanmusiikkiin, vaan hänen 1950-luvulta lähtien tekemänsä nauhoitukset sisältävät perimätietoa kaikilta elämänalueilta. Ala-Könnin kokoelma on nähtävillä Kaustisella sijaitsevassa Suomen soitinmuseossa.

Näytä Erkki Ala-Könnin muistomerkki kartalla Takaisin ylös

Honkalanmäki

Honkalanmäen kivikautinen asuinpaikka
Honkalanmäen kivikautinen asuinpaikka on luokiteltu yhdeksi valtakunnallisesti merkittäväksi kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Se sijaitsee 3-tien tuntumassa, Koskenkorvan urheilukentän länsipuolella, paloasemasta luoteeseen. Kohdetta ei ole merkitty maastoon.Kivikauden lopulla 2500 – 2000 eKr. oli Koskenkorvan kohdalla pitkä, vuonomainen lahti, jonka perukkaan, nykyisen Kurikan keskustan kohtaan Kyrönjoki laski. Lahden molemmilla rannoilla oli kivikautista asutusta. Parhaiten säilynyt on Honkalanmäen asuinpaikka. Suurin osa muista asuinpaikkojen jäänteistä on jäänyt soranoton ja asutuksen jalkoihin. Viimeisimmät tutkimukset alueella on tehty vuosina 1974 – 75, kun alueelle suunniteltiin asuntoja. Rakentamisesta luovuttiin muinaisjäännöksen laajuuden ja merkittävyyden takia.

Honkalanmäen asuinpaikalta löytyi tutkimuksissa toistakymmentä pyöreää liettä. Alueelta löytyi mm. vasarakirveen palasia, pienoistalttoja, hiottujen kiviesineiden palasia, pienoisreikäkiviä, pii- ja kvartsiesineitä. Saviastianpalat edustavat sekä kampa- että nuorakeraamista kulttuuria. Esihistoriallisen tutkimuksen kannalta asuinpaikan tekee juuri näiden kahden kulttuurin löytöaineistojen samanaikainen esiintyminen.

(Lähde: Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Museovirasto 2001.)

Näytä Honkalanmäki kartalla Takaisin ylös

Ilkan patsas

Jaakko Ilkka mestattiin Kyrön kirkolla tammikuussa 1597 ja hänen ruumiinsa tuotiin silloisen Ilmajoen kirkon viereen teilattavaksi ja kansan nähtäväksi. Toisen tiedon mukaan Ilkka mestattiin paikalla, jonne Ilkan patsas 1924 tapahtuman muistoksi pystytettiin. Kauan suunnitteilla olleen monumentin pystyttäminen tuli ajankohtaiseksi heti itsenäisyytemme alkuvuosina. Patsaan suunnittelija on Matti Visanti. Valtio lahjoitti rakentamiseen tarvittavat mukulakivet ja hiekan. Patsaan vihkiäisjuhla 5.7.1924 oli merkittävä maakunnallinen tapahtuma. Ilmajoelle virtasi juhlakansaa ylimääräisillä junilla jo edellispäivänä. Vihkiäistilaisuuden alkaessa Ilkan kenttä ympäristöineen oli väkeä täynnä ja tunnelma oli isänmaallinen.

Nuijamiesten muistomerkin tarina
Nuijasota

Näytä Ilkan patsas kartalla Takaisin ylös

Ilmajoen Kirkko

Ilmajoen järjestyksessään kolmas kirkko on rakennettu vuosina 1764 – 1766. Sekä kirkon että kellotapulin on suunnitellut kokkolalainen kirkonrakentaja Matti Honka. Rakennustarvikkeet koottiin talojen veroluvun mukaan ja kukin talo velvoitettiin osallistumaan rakennustöihin mieslukunsa mukaan. Alkuaan kirkko oli punamullalla maalattu.

Kirkon alkuajoilta ovat peräisin ruotsalaisen Jakob Klerckin veistämät neljää apostolia kuvaavat puuveistokset, kastemaljaa kannatteleva enkeli sekä saarnastuoli.

Toisesta kirkosta on peräisin kattokruunu vuodelta 1723. Keskilaivan kynttiläkruunu on kirkkoherra Salomon Hanneliuksen lahjoittama (k. 1796).Könnin mestarit lahjoittivat kirkkoon eteläisen lehterin könninkellon ja pohjoisristin kynttiläkruunun. Alkuperäinen Johan Almin maalaama alttaritaulu on nykyään Ilmajoen museon kirkkomuseossa.

Kirkon rakentamista edelsi riita kirkon paikasta pitäjän ylä- ja alapääläisten kesken. Alapääläiset halusivat kirkon rakennettavaksi nykyisen Könnintien varteen noin kilometrin päähän keskustasta, yläpääläiset taas ehdottivat nykyistä paikkaa. Asia ei pystytty pitäjässä ratkaisemaan kaikkia tyydyttävällä tavalla. Riita vietiin tuomiokapituliin ja lääninhallitukseen. Maaherran kantana oli nykyinen paikka. Riita jatkui, mutta ratkaisuun löytyi luonnollinen syy. Keväällä 1763 nousi tulva korkealle ja peitti alleen alapääläisten kirkon paikan. Myös osa rakennuspaikalle tuoduista rakennushirsistä meni tulvaveden mukana. Asia oli ratkennut ja Ilmajoen kolmannen kirkon rakentaminen sai alkaa.

Näytä Ilmajoen Kirkko kartalla Takaisin ylös


Ilmajoen museo

Ilmajoen museon päärakennus on rakennettu Ilmajoen toisen kirkon mallin mukaan. Rakennus tehtiin alun perin museoksi. Tornin malli on peräisin Naantalin kirkosta. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Aarne Sarvela yhdessä rakennusmestari Valle Antilan kanssa. Museo valmistui 1914. Se on yksi maamme ensimmäisistä paikallismuseoista ja sen alkuperäinen tarkoitus oli toimia maatalousmuseona. Esineistö on karttunut ja museo edustaa esineistöltään kotiseutumuseota. Ilmajoen museon erikoisuuksia ovat Könnin kellomestareihin sekä nuijasotaan ja Jaakko Ilkkaan liittyvät esineet.

Museoalueelle on siirretty kirkkomuseona toimiva entinen siunauskappeli, Metsä-Ketelän tuulimylly, Yli-Lauroselan vilja-aitta, Penttilän markkina-aitta, Aallon patteriston perinnetalo sekä kolme Aallon patteriston viime sodissa käyttämää tykkityyppiä. Ilmajoen museon omistaa Ilmajoen museo- ja maamiesseura.

Näytä Ilmajoen museo kartalla Takaisin ylös

Jaakko Ilkan talon muistomerkki

Ilmajoentien varrella on muistomerkki nuijapäällikkö Jaakko Ilkan talon paikalla. Rikas maakauppias ja jonkin aikaa Ilmajoen nimismiehenä toiminut Jaakko Ilkka oli isäntänä Ilkkalan talossa 1585 – 1597. Entinen ratsutilallinen kääntyi valtaapitäviä vastaan ja hänet valittiin nuijamiesten johtajaksi. Talonpojat nousivat kapinaan linnaleiriä, mielivaltaista verotusta ja aateliston kasvavaa valtaa vastaan.

Näytä Jaakko Ilkan talon muistomerkki kartalla Takaisin ylös

Kaatuneiden muistomerkki

Ilmajoen sankarihaudalla on muistomerkki vuosina 1939-1944 kaatuneille. Se on kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen tuotantoa vuodelta 1951. Talvi- ja jatkosodassa kaatui lähes 250 ilmajokista miestä sekä yksi lotta.

Näytä Kaatuneiden muistomerkki kartalla Takaisin ylös


Koskenkorva Museo

Koskenkorva Museo on osa Koskenkorvan Trahteerin tarjontaa. Kesäisin auki ti-la klo 10-18 ja muuten tilauksesta. Museon näyttelyissä kerrotaan viinatehtaan tulosta Koskenkorvalla, Koskenkorvan kylän, suomen maatalouden ja alkoholipolitiikan kehityksestä 100 vuoden aikana. Lisäksi museossa on varsin ainutkertainen näyttely Könnin kellomestareista ja vierailija saa kuulla itse Mestari Könnin esityksen kellomestareista ja  heidän taidoistaan.

Esineistönä  kelloja, työkaluja, koskenkorva pulloja vuosien varelta sekä viinakeittolaitteita, uusia ja vanhoja, laillisia ja laittomia. Esillä on myös lehtileikkeitä, artikkeleja, mainoksia ja valokuvia aiheisiin  liittyen.

Museossa on kesäaikaan kahvila ja tietenkin aiheeseen liittyen A-oikeuksin.

Näytä Koskenkorva Museo kartalla Takaisin ylös


Nälkävuosien uhrit

Uusin muistomerkki kirkkomaalla on pystytetty nälkävuosien uhreille. Se on rakennusmestari Pentti Haapamäen suunnittelema. Katovuosia oli 1800-luvulla useita, mutta ankarimmat vuosina 1866-67, mistä seurasi nälänhätä. Kahden nälkävuoden aikana Ilmajoella kuoli 848 henkeä.

Näytä Nälkävuosien uhrit kartalla Takaisin ylös

Perälän mäkitupa

Perälän mäkitupa ulkorakennuksineen edustaa tyypillistä 1800-luvun lopun mäkitupalaismiljöötä. Päärakennuksen lisäksi pihapiiriin kuuluu savusauna, navetta ja kaksi latoa.

Perälän mäkituvan viimeinen isäntä oli Juho Perälä, joka lähti Amerikkaan maatyömieheksi 1908. Sitä ennen hän oli laajentanut tupaa kamarilla ja porstualla. Amerikasta paluunsa jälkeen hän osti mäkituvan 0,94 ha maat.Mäkitupalaiset omistivat yleensä itse rakennuksensa ja myös jonkin verran maata. Elantonsa he saivat tekemällä maataloissa töitä. Mäkitupien määrä kasvoi Ilmajoella samassa tahdissa kuin viljelypinta-alan määrä, enimmillään mäkitupia oli 515.

Perälän mäkitupa on Ilmajoki-Seura ry:n omistuksessa. Se on yksi parhaimmin säilyneistä mäkitupalaismiljöistä Etelä-Pohjanmaalla.

Näytä Perälän mäkitupa kartalla Takaisin ylös

Raivaajapatsas

Ilkan kentällä on kuvanveistäjä Kalervo Kallion veistämä Raivaajapatsas. Se paljastettiin 1954 Ilmajoen maatalousnäyttelyn yhteydessä. Kuvanveistäjän kerrotaan olleen ylpeä siitä, että oli saanut tehdä muistomerkin lakeuden raivanneille miehille ja naisille. Vuonna 1953 oli tullut kuluneeksi 150 vuotta Ilmajoen Maamiesseuran perustamisesta, mutta siihen ajankohtaan ei maatalousnäyttelyä Ilmajoelle onnistuttu saamaan.

Näytä Raivaajapatsas kartalla Takaisin ylös

Rakennuskulttuurikeskus / Herrala

Rakennuskulttuurikeskus Herrala toimii vuonna 1887 rakennetussa entisessä Herralan kansakoulussa, joka on osa kaunista ja historiallista Kyrönjoen kulttuurimaisemaa.

Rakennuskulttuurikeskus Herralan tiloja vuokrataan juhla-, koulutus-, kokous- ja näyttelytiloiksi.

Kulttuurikeskus Herralan alakerrasta löytyy kaksi erikokoista salia sekä keittiö. Yläkerrassa
luokkatila, joka soveltuu hyvin kokouksien ja koulutusten pitopaikaksi.

Näytä Rakennuskulttuurikeskus / Herrala kartalla Takaisin ylös

Samuel Rinta-Nikkolan paasi

Nikkolan sillan suussa, joen itäpuolella on Samuel Rinta-Nikkolalle (1763-1818) pystytetty luonnonkivipaasi. Rinta-Nikkola oli mystikko, pelimanni, kirjojen kääntäjä ja jäljentäjä sekä kyläräätäli ja merimies. Ilmajoki-seura on vaalinut tämän lahjakkaan kansanmiehen muistoa ja julkaissut Erkki Ala-Könnin 1973 toimittaman Ilmajoen Nuottikirjan. Se sisältää Rinta-Nikkolan muistiin merkitsemät 94 polskaa.

Näytä Samuel Rinta-Nikkolan paasi kartalla Takaisin ylös

Santavuoren taistelun muistomerkki

Nuijamiesten muistopaasi Kapalankankaalla Piirtolankylässä pystytettiin 1925. Presidentti Relander puolisoineen kunnioitti läsnäolollaan patsaan paljastusjuhlaa.
Kivi oli vedetty kolmensadan miehen voimin laskiaistiistaina 1925 Kurikan Käräjävuoresta Kapalankankaalle, jossa paaden suunnitellut taiteilija Matti Visanti veisti sen valmiiksi. Paikalla käytiin 24.2.1597 Nuijasodan viimeinen taistelu, Santavuoren taistelu, jossa kaatui tuhatkunta talonpoikaa. Paikka, jossa talonpojat antautuivat marski Klaus Flemingin joukoille, on saanut nimekseen Armonpelto.

Näytä Santavuoren taistelun muistomerkki kartalla Takaisin ylös

Sonni-patsas

Ilmajoen maatalousoppilaitoksen pihassa on taiteilija Nandor Mikolan 1954 suunnittelema Sonni-patsas. Maatiaissonni Riston omisti talousneuvos Kalle Uotila, joka viljeli 1904 ostamaansa Korven tilaa (nyk. maatalousoppilaitos). Uotila oli innokas karjanjalostuksen harrastaja. Hänen Risto-sonninsa tuotti hyviä jälkeläisiä maakunnassa. Korvessa vietettiin Riston-päiviä sonnin kunniaksi vielä sen kuolemankin jälkeen. Karjanjalostusväki keräsi varat veistokseen ja tilasi sen suunnitelman Uotilan vävyltä Mikolalta.

Näytä Sonni-patsas kartalla Takaisin ylös


Suomen vanhin osuuskauppa

Nopankylän koti- ja kyläseura pystytti 1993 muistomerkin Suomen vanhimman osuuskaupan ensimmäisen varsinaisen myymälärakennuksen paikalle Pitkänmäentien varrelle. Se sijaitsee Nopankylän kaupanmäeltä puolisen kilometriä Huissin suuntaan. Luonnonkiven jalustana on alkuperäisen rakennuksen porraskivi. Nopankylän osuuskauppa perustettiin 1898 ja se toimi vuoteen 1905 saakka Rehulan peräkamarissa, kunnes oma myymälä valmistui. Osuustoimintalaki tuli voimaan vasta 1902.

(kuva : Jari Laurila 2012)

Näytä Suomen vanhin osuuskauppa kartalla Takaisin ylös

Tuulimylly Huissi

Huissin tuulimylly on rakennettu 1857 ja siirretty Ilomäestä nykyiselle paikalleen kolmostien varteen 1970-luvun alussa.Tyypillinen eteläpohjalainen tuulimylly oli harakkamylly, jonka hirsirunko koostuu kahdeksankulmaisesta, kivillä maahan ankkuroidusta alakehästä ja nelikulmaisesta yläkehästä, jota voitiin kääntää tuulen suunnan mukaan. Yläkehässä on kiinni neljä siipeä sekä kääntövarret, jotka muistuttavat harakan pyrstöä.

Näytä Tuulimylly Huissi kartalla Takaisin ylös

Tuulimylly Yli-Penttilä

Yli-Penttilän tuulimylly sijaitsee alkuperäisellä paikallaan Penttilänkylässä kolmostien varrella Koskenkorvalla.

Puitu vilja säilytettiin aittojen laareissa ja sitä jauhettiin tarpeen mukaan. Riihikuivat jyvät säilyivät jauhoja huomattavasti paremmin, vaikka useita vuosia. Kerrotaan, että Nahkaluoman ja Sihtolankylän välisellä jokivarrella on ollut yhtä aikaa 17 tuulimyllyä. Arvioiden mukaan tuulimyllyjä oli Suomessa sata vuotta sitten noin 20 000, nykyään ehkä muutama sata museoituna.

Näytä Tuulimylly Yli-Penttilä kartalla Takaisin ylös


Vanhan kirkon muistomerkki

Ilmajoki sai ensimmäisen kirkkonsa katolisen ajan loppupuolella. Pieni puukappeli sijaitsi vanhan hautausmaan keskellä. Pyhälle Annalle ja apostoli Jaakobille pyhitetyn kappelikirkon vihki Suomen viimeinen katolinen piispa Arvid Kurki 6.6.1516. Ilmajoen kahden ensimmäisen kirkon paikalle vanhalla hautausmaalla on pystytetty muistokivi, jossa on muistolause sekä Ilmajoen 2. kirkon kuva. Aikaisemmin paikalla oli puinen muistotaulu, jonka tekstit kirjoitti kirkkoherra Salomon Hannelius. Muistotaulu on nykyisin Ilmajoen museon kirkkomuseossa.

Näytä Vanhan kirkon muistomerkki kartalla Takaisin ylös

Vapaussodan sankaripatsas

Vapaussodan sankaripatsas hautausmaalla on kuvanveistäjä Pauli Aaltosen käsialaa ja paljastettiin 4.7.1924. Ilmajokea vapauttamassa venäläisestä sotaväestä oli tammikuun lopussa 1918 noin 500 miestä, joista koottii Könnin komppania, joka 242 miehen voimin osallistui Tampereen vapauttamiseen. Suomen vapauden puolesta kuoli taisteluissa 23 Ilmajokista ja monia haavoittui.

Aaltonen syntyi Ilmajoella 1891. Pauli Aaltonen opiskeli Ateneumissa ja muutettuaan Yhdysvaltoihin jatkoi myös siellä taideopintoja. Sukunsa hautakivessä olevan reliefin Aaltonen on tehnyt äitinsä muistoksi. Aaltosen tuotantoa on nähtävillä myös Ilmajoen museossa.

Näytä Vapaussodan sankaripatsas kartalla Takaisin ylös


Voima ja vastavoima

Kuvanveistäjä Heikki Häiväojan ”Voima ja vastavoima”-veistos on pystytetty Primalcon Koskenkorvan tehtaan portin ulkopuolelle. Teoksessa teräspalkki läpäisee kaksi graniittilevyä liittäen ne yhteen. Teos juhlisti Koskenkorvan tehtaan 50-vuotisjuhlia 1988.

Näytä Voima ja vastavoima kartalla Takaisin ylös

Yli-Lauroselan Talomuseo

Yli-Laurosela on esimerkki 1800-luvun vauraasta talonpoikaistalosta. Kaksifooninkinen päärakennus on edustava esimerkki eteläpohjalaisesta kirvesmiestaidosta ja tyylitajusta. Pihapiiriä ympäröivät luttirati, paja, vellisauna, puuliiveri, ajo- ja tarvekaluvaja, hyysit, talli ja navetta. Yli-Lauroselan päärakennus on kivijalkaan hakatun merkinnän mukaan rakennettu 1848 Matti Mikonpoika Ilkan (myöhemmin Laurosela) ollessa isäntänä.

Lauroselan kantatilaa on asuttu ainakin 1600-luvulta lähtien. Myöhemmin tila jakaantui kahdeksi, Ala- ja Yli-Lauroselaksi. Tilan kaksifooninkinen päärakennus on edustava esimerkki pohjalaisesta hirsirakennustaidosta, jossa talonpoikainen perinne yhtyy empirestä omaksuttuihin tyylipiirteisiin.

Mallikelpoisesti hoidettu maatila tuli valtion omistukseen vuonna 1971, jolloin se luovutettiin Museoviraston hallintaan. Yli-Lauroselan talomuseo avattiin yleisölle vuonna 1978. Päärakennuksen kaikki huoneet on sisustettu ilmajokelaisin esinein, joista osa on Yli-Lauroselan talon alkuperäistä kalustoa. Tilan navetassa on esillä pohjalaista rakennusperinnettä valottava fragmenttinäyttely Päreitä, purua ja postipuita.

Yli-Lauroselan pihapiiriä reunustaa yhdeksän talousrakennusta: luttirati, paja, vellisauna, puuliiveri, ajo- ja tarvekaluvaja, hyysit, talli ja navetta. Kohteen rakenteellisena erikoisuutena ovat päärakennuksen, tallin ja luttiratin kaarevalappeiset lautakatot. Tilan puutarha on entistetty alkuperäiselle paikalleen perinteisiä koriste- ja hyötykasvilajikkeita käyttäen.

Näytä Yli-Lauroselan Talomuseo kartalla Takaisin ylös