Mikään ei ole niin vaikeaa, kuin alkoholipolitiikka Suomessa?

Suomalaisten viinankäyttö on murehduttanut valtaapitäviä sieltä asti, mistä kirjallisia dokumentteja on säilynyt.

On aikoja, jolloin kirkonmenojen jälkeen papit juottivat seurakuntaa kirkonviereen rakennetuissa kapakoissa. On aikoja, jolloin kaikki kiellettiin, sitten sallittiin ja  jopa kannustettiin kaikkia keittämään ja sitten se sallittiin, mutta rankkaa veroa vastaan, mutta mikään ei toiminut. Kaikki nämä vaiheet  koettiin kolmenvuoden aikajanalla!

Lopullisesti kotipoltto kiellettiin 1866, jolloin Suomeen tuli ” laki uus, joka kielsi viinaa polttamasta ja ilopäiviä viettämästä”.  Perusteena viinan polton keskittämiseen suurempiin yksiköihin, olivat vallinneet katovuodet ja verotulojen perinnän varmistaminen. Pienet polttimot haaskasivat viljaa, jota olisi nälkävuosien vuoksi tarvittu kipeästi ihmisten ravinnoksi.

Kuvassa oleva viinapannu on vuodelta 1859, eli sillä on laillisesti poltettu viinaa jossain. Siitä maksettiin vero tilavuuden mukaan. Joskus viinaa sai keittää vain muutaman kuukauden vuodessa ja joskus veroa perittiin, vaikkei viinaa keittänytkään.

Myös juomista on rajoitettu monin keinoin. Parhaiten sitä on kautta aikain rajoittanut viinan hinta. Käyttöä on pyritty rajoittamaan mm. siten, että ostaessaan paloviinaa oli sitä hankittava koko kannu ( 2.7 l) kerralla. Näin uskottiin vähävaraisten jättävän ostot sikseen, kun rahaa piti löytyä parin viikon palkan verran kerrallaan. Sitten rajaa laskettiin 2 litran kertaostokseen. Kimpassa ei tietenkään kukaan osannut ostaa?

Hinta ja saatavuus, ovat mantrat, jotka ovat keskustelun ytimessä edelleen. Mainontaakin on rajoitettu moneen otteeseen. Nyt kalja-autojen kylkiä komistaa energiajuomat tai maalaismaisemat ja asia on taas kerran hoidettu, kunnes huomataan, ettei tainnut onnistua vieläkään. Siksi Suomalainen juomatapa vaatii taas uusia rajoituksia, kunnes kaikki Virosta tuotu viina juodaan kotona ja anniskelupaikkojen ovet on naulattu umpeen, kuten Irwin kertoi kieltolain aikana tapahtuneen.

Kieltolain aikana tosiasiassa kapakoita oli toiminnassa enemmän kuin nykyään, mutta sitähän ei virallinen rajoituksiin uskova virkavalta ja eduskunta usko vieläkään.

Kuvassa oleva, hyvin nopeasti kielletty mainos, halventaa ylioppilaslakkia ja kohdistuu nuorisoon, joten kieltoon on hyvät syyt. Kuten kaikkeen holhoukseen on aina ollut.

Lisää tarinoita Suomen alkoholipolitiikasta Koskenkorva Museossa.