Ilmajoen museo

Ilmajoen museo, joka on Suomen vanhimman maamiesseuran perustama, toivottaa teidät tervetulleeksi historian äärelle. Museo sijaitsee Kyrönjoen rannalla Ilmajoen keskustassa.

Ilmajoen Maamiesseura perusti Ilmajoen museon vuonna 1909, jolloin esinekeräys aloitettiin. Päämuseoksi kutsuttu, ensimmäinen museorakennus valmistui vuonna 1914, kolme vuotta ennen Suomen itsenäistymistä.

Piirustukset laadittiin Ilmajoen toisen, vuodelta 1638 peräisin olleen kirkon mallin mukaan. Puinen kirkko, joka sijaitsi nykyisen Ilkan patsaan takana, oli aikoinaan purettu. Kirkon mallinen museorakennus on Suomessa ainutlaatuinen. 

Kirkkomuseo

Ilmajoen seurakunnan entinen siunauskappeli siirrettiin museoalueelle juuri ennen talvisotaa vuonna 1939. Siunauskappeli oli rakennettu kirkkopihaan vuonna 1861 ja siinä on vaikutteita uusklassismin ja empiren tyylisuunnista.

Entisessä siunauskappelissa toimivassa kirkkomuseossa esitellään Ilmajoen kolmen kirkon historiaa. Ensimmäinen kirkko valmistui vuonna 1516, toinen 1638 ja kolmas, nykyinen 1766. Kirkkomuseossa on esillä esineitä näistä kaikista kolmesta kirkosta. Vanhimmat esineet ovat keskiaikaiset pyhimyspatsaat.

Aallon patteriston perinnetalo

Aallon patteriston perinnetalossa esitellään ilmajokisten tykkimiesten talvi- ja jatkosotien aikaisten tykkipatteristojen vaiheita. Tykistöjen komentajana toimi Paul Georg Aalto ( 1904-1979), jonka mukaan talo ja perinnetoimikunta saivat nimensä. Muistojen talossa on esillä taistelujen tie kartoin, piirroksin ja tekstein.

Aallon patteriston perinnetoimikunta osti sankarivainajan lesken omistuksessa olleen talon Könnin kylältä vuonna 1983. Talon syntyhistoriaan liittyy puhutteleva muisto, sillä aseveljet olivat veistäneet talon rakennnushirret sankarivainajan perheelle Karjalan Kannaksella vuonna 1942. Oston jälkeen talo purettiin ja pystytettiin uudelleen museon pihapiiriin palvelemaan nykyistä käyttötarkoitusta. Perinnetalo sai museoalueella ilmajokisten tykkimiesten ja veteraanien – miesten ja naisten – muistomerkkinä arvoisensa paikan.

Yli-Lauroselan vilja-aitta

Riihikuivia jyviä säilytettiin aitan laareissa jopa useita vuosia ennen kuin ne jauhettiin myllyssä. Näin varauduttiin heikkoihin satovuosiin.

Yli-Lauroselan vilja-aitta siirrettiin 1950-60 -lukujen vaihteessa museon pihapiiriin Ilkantien varrelta uuudisrakennuksen tieltä. Paikalla oli aikoinaan kaksi Yli-Lauroselan aittaa. Yli-Lauroselan pihapiirin rakennusryhmä suojeltiin vuonna 1969 ja se siirtyi valtion omistukseen 1971. 

Metsä-Ketelän tuulimylly

Tuulimylly on peräisin Metsä-Ketelän talosta Pojanluomankylästä. Se on tyypillinen eteläpohjalainen harakkamylly, joka on rakennettu vuonna 1854 ja siirretty museoalueelle sotien jälkeen 1940-luvun lopulla. Perimätiedon mukaan Ilmajoella oli 1900-luvun alussa noin 15 tuulimyllyä. 

Tuulimyllyn hirsirunko koostuu kahdeksankulmaisesta kehästä ja nelikulmaisesta yläkehästä, jota voitiin kääntää tuulen suunnan mukaan. Yläkehässä on neljä siipeä. Siinä on ollut myös kääntövarret, jotka muistuttivat harrakan pyrstöä.

Penttilän markkina-aitta

Koskenkorvan Penttilänkylässä pidettiin markkinoita 1700-luvun loppupuolelta 1800-luvun alkuvuosikymmeniin saakka. Markkinapaikalle oli rakennettu kiinteitä aittoja eli puoteja markkinamyyjiä varten. Myyjiä  tuli aina Tamperetta ja Vaasaa myöten. Penttilän markkina-aitta on rakennettu 1750-luvulla ja siirretty museoaluelle 1961.