Aallon patteriston perinnetalo

Ilmajoen museoalueella sijaitsee Aallon patteriston perinnetalo. Nimi viittaa ilmajokisten tykkimiesten vii­me­ sotien aikaiseen komentajaan Paul Georg Aaltoon, joka syntyi Turussa vuonna 1904. Hän suoritti Ka­det­ti­koulun ja palveli sen jälkeen tykistöupseerina sekä puolustusvoimissa että suojeluskuntajärjestössä. Hän aloitti Ilmajoen tykistösuojeluskunnan taitavana aluepäällikkönä vuonna 1933. Aal­­to­ toimi talvisodassa Kenttätykistörykmentti 8:n II Patteriston komentajana sekä jatkosodassa Kent­tä­ty­kis­törykmentti 10:n III Patteriston ja Kevyt Patteristo 24:n ansioituneena ja miesten pitämänä komentajana. Pat­teristojen miehet olivat pääosin syntyisin Ilmajoelta. Aalto ylennettiin everstiluutnantiksi kesän 1944 tor­juntataistelujen päätteeksi.

Aallon patteriston perinnetoimikunta vaalii edellä mainittujen patteristojen perinteitä ja toimii yh­dys­si­tee­nä­ patteriston aseveljiin. Keskeistä on myös veteraanien perinnön siirtäminen nuoremmille. Perinnetyö oli al­kuvaiheessa lähinnä osallistumista eri asevelitilaisuuksiin. Toiminta sai 1980 -luvulla kuitenkin uutta si­säl­töä,­ kun tuli tilaisuus saada oma perinnetalo. Tuolloin todettiin, että oma talo mahdollistaisi patteriston pe­rin­teiden keräämisen, tallentamisen ja asettamisen esille eläväksi museoksi.

Perinnetoimikunta osti vuonna 1983 talvisodassa Kollaalla kaatuneen sankarivainajan perheen omistuksessa ol­leen talon, joka tuolloin sijaitsi Ilmajoen Könnillä. Taloon liittyi aseveljiä puhuttelevia muistoja jo sen syn­ty­vaiheesta alkaen. Aallon patteriston aseveljet nimittäin veistivät talon rakennushirret vuonna 1942 Karjalan Kan­nak­sella Vaskisavotan alueella. Hirret siirrettiin Ilmajoen Könnille, jossa koti valmistui sotalesken ja kolmen tyt­tären käyttöön vuonna 1943.

Talo purettiin vuonna 1983 Könnillä ja rakennettiin Ilmajoen Museon alueelle palvelemaan nykyistä käyt­tö­tar­koitusta. Toiminta tapahtui pääosin talkootyönä. Mukana hankkeessa oli lähes sata henkilöä, kuusi kuor­ma-­autoa ja seitsemän traktoria. Perinnetoimikunta sai taloudellista tukea Ilmajoen kunnalta, paik­ka­kun­nan­ liike- ja rahalaitoksilta sekä yksityisiltä henkilöiltä. Hankkeen puuhamiehinä ansaitsevat tulla mainituksi ide­an isä Martti Ulkuniemi, ansiokas museomies Antti Mäki-Laurosela ja rakentamisen asiantuntija Arvo Ala-­Lahti. Täysin valmiiksi taloa ei tietysti kerralla saatu. Perinnetalo ja sen esineistö ovat kehittyneet ny­kyi­sel­leen vuosien saatossa. Tänään voidaan todeta, että perinnetalo sai museoalueella ilmajokisten tyk­ki­mies­ten ja veteraanien ”muistomerkkinä” arvoisensa paikan.

Talossa on esillä patteristojen taistelujen tie kartoin, piirroksin ja tekstein. Tämä keskeinen sisältö perustuu Mart­ti Ulkuniemen jo vuonna 1952 julkaisemaan patterinpäällikön muistelmakirjaan ”Tykistö taistelussa”.  Eri­laisia muistoesineitä on runsaasti. Henkilökortisto sisältää tiedot kaikista patteristossa palvelleista ve­te­raa­neista. Kortteja on runsaat 1700 kappaletta. Talossa on esillä laadukas kokoelma sodissamme käy­te­tyis­tä­ käsiaseista. Valokuvakokoelma sisältää runsaasti kuvia aseveljistä ja tapahtumista sotien ajalta ja pe­rin­ne­toimikunnan toiminnasta sotien jälkeisiltä vuosilta. Sotilas- ja lotta-asusteita on myös esillä. Patteriston muis­tokivi on talon edessä. Se on kenttätykistön tunnuksen, liekehtivän ammuksen muotoinen ja va­rus­tet­tu­ patteristojen tekstein ja vuosiluvuin. Sotavarustukseen kuuluneiden malliset kenttätykit ovat pihapiirissä. Ne­ olivat talvisodassa II/KTR 8:lla 76 K 02, jatkosodassa III/KTR 10:llä 75 K 17 ja jatkosodan tor­jun­ta­vai­hees­sa­ KvPsto 24:llä 105 H 37. Perinnetoimikunnalla on hallussaan Martti Ulkuniemen lahjoittama arvokas so­ta­his­toriallisten kirjojen kokoelma, joka käsittää 554 teosta. Kokoelma on sijoitettu Ilmajoen kunnankirjaston ti­loihin.

Perinnetalolla käy vuosittain runsaasti vieraita, muun muassa veteraaneja, lottia, heidän ja aaltolaisten jäl­ke­läisiä ja eri juhlatilaisuuksien vieraita. Puolustusvoimien edustajat ylintä johtoa myöten ovat vierailleet talolla monasti. Lukuisat koululaisvierailut keväisin ovat olleet mieluisia vie­rai­lu­ryh­miä.­ Niissä siirretään aidosti sankarivainajien ja veteraanien perintöä nuoremmille sukupolville. Perinnetalomme kertokoon tä­män­ päivän ihmisille ja myös tuleville sukupolville Aallon patteriston ja samalla kaikkien veteraanien – mies­ten­ ja naisten – kunniakkaasta osuudesta isänmaamme ja kansamme itsenäisyyden pelastamiseksi sen ras­kai­na ja vaikeina kohtalon vuosina.