Lähiajan tapahtumat

TAPAHTUMIA MUSEOLLA KESÄLLÄ 2025

su 24.8. klo 12-16 Rakennettu perintömme -museopäivä.

Avoinna Ilmajoen museo, Yli-Lauroselan talomuseo, Perälän mäkitupa ja Alajoen jokisauna-sauna. Kohteissa on opastuksia ja muuta ohjelmaa. Järj. Ilmajoen museo, Ilmajoki-Seura ja Yli-Lauroselan talomuseo. Tapahtuma on osa Etelä-Pohjanmaan paikallismuseopäivän ja Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtumia.

Ilmajoen museossa tapahtumapäivän ohjelmaan kuuluu haitarinsoittoa ja pihapelejä, lisäksi lapsille on museotehtäviä ja kädentaitoja. Kahvila Korvapuustissa Yli-Lauroselassa on kakkubuffa. Ainutlaatuinen tilaisuus on myös tutustua Perälän mäkitupaan ja Alajoen jokisaunaan, jotka eivät ole säännöllisesti auki yleisölle.

Tietoa kohteista:

Ilmajoen museo, Ilkantie 16, Ilmajoki

Ilmajoen museo perustettiin vuonna 1909, jolloin aloitettiin esinekeräys. Päärakennus on rakennettu vuonna 1914 Ilmajoen toisen, vuodelta 1638  peräisin olleen ja aikoinaan puretun kirkon  mallin mukaan. Kirkon mallinen museorakennus on Suomessa ainutlaatuinen. Museo on yksi maamme vanhimmista paikallismuseoista. Museoalueelle on siirretty kirkkomuseona toimiva siunauskappeli, Aallon patteriston perinnetalo, Metsä-Ketelän tuulimylly, Yli-Lauroselan vilja-aitta ja Penttilän markkina-aitta.

Yli-Lauroselan talomuseo, Museopolku 2, Ilmajoki

Yli-Laurosela on esimerkki 1800-luvun vauraasta talonpoikaistalosta. Se on rakennettu vuonna 1848. Kaksifooninkinen päärakennus on edustava esimerkki pohjalaisesta kirvesmiestaidosta ja tyylitajusta. Pihapiiriä ympäröivät luttirati, talli, ajokaluliiveri, hyysit, lato, puuliiveri, paja, vellisauna ja navetta.  Viimeisinä tilaa pitivät sisarukset Frans ja Elina Yli-Laurosela. Mallikelpoisesti hoidettu maatila tuli valtion omistukseen vuonna 1971, ja talomuseo avattiin yleisölle vuonna 1978.

Perälän mäkitupa,  Kauppilantie 276, Ilmajoki

Perälän mäkitupa ulkorakennuksineen edustaa tyypillistä 1800-luvun lopun mäkitupalaismiljöötä. Päärakennuksen lisäksi pihapiiriin kuuluu savusauna, navetta ja kaksi latoa. Mäkituvan viimeinen omistaja oli Juho Perälä, joka oli ollut Amerikassa tienaamassa ja palattuaan osti mäkituvan 0,94 hehtaarin maat. Mäkitupalaiset omistivat yleensä itse rakennuksensa ja jonkin verran maata. Elantonsa he saivat tekemällä maataloissa töitä. Enimmillään Ilmajoella oli 515 mäkitupaa.

Alajoen jokisauna, Laivanpääntie 409, Ilmajoki

Alajoen jokisauna  on edustava esimerkki Ilmajoen Alajoen jokisaunakulttuurista, joka syntyi samaan aikaan Alajoen suolaueen viljelykseen oton kanssa. Ensimmäiset jokisaunat rakennettiin 1800-luvun alussa. Koska matkat taloista olivat pitkät (5-25 km) ja kulkuyhteydet huonot, voitiin työn ajaksi majoittua jokisaunaan. Rakennusryhmään kuului jokisaunan lisäksi lato ja kesänavetta, jossa lehmät yöpyivät syksyisen laiduntamiskauden aikana. Museona toimiva jokisauna on rakennettu 1950-luvulla. Alueella on navetan ja ladon lisäksi näkötorni.